Tässä postauksessa toinen osa OAMKin hammashygienistiopiskelijoiden meille koostamasta materiaalista Kuiva suu. Kuiva suu on yleinen ja joskus tiedostamatonkin vaiva. Se on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta suussa. Yksi yleinen syy syljenerityksen vähenemiselle ovat erilaiset lääkitykset. Jotkin neurologisten sairauksien, kuten MS-taudin, hoidossa käytettävät lääkeaineet voivat aiheuttaa syljenerityksen vähenemistä. Kuiva suu lisää riskiä karieksen, eroosion, sienitulehdusten ja limakalvomuutosten syntyyn sekä saattaa aiheuttaa pahanhajuista hengitystä. Syynä tähän on se, että syljen huuhtova vaikutus on vähentynyt ja suuhun jää helpommin esimerkiksi bakteereja ja ruoantähteitä. Kuiva suu diagnosoidaan mittaamalla syljenerityksen määrä hammashoitolassa. Syljen määrää voidaan tarkastella mittaamalla kaksi eri viitearvoa, stimuloitu sylki ja leposylki. Oireena voivat olla kuiva, pistelevä tai kirvelevä tunne suussa, arat limakalvot, sitkeä ja vaahtoava sylki sekä vaikeudet puhumisessa ja syömisessä. Mikä avuksi kuivaan suuhun? Vaikka lääkitys aiheuttaisikin kuivaa suuta, ei sopivaa lääkitystä kannata vaihtaa. Kuivasta suusta ei onneksi tarvitse silti kärsiä. Asiasta voi keskustella oman hammaslääkärin tai suuhygienistin kanssa, jotta paras mahdollinen keino kuivan suun hoitoon löytyisi. Neurologisten sairauksien vaikutuksia purentaelimistöön Purentaelimistön toiminta on laaja kokonaisuus, joka muodostuu pääosin hampaista, kasvojen eri lihaksista ja leukanivelistä. Purentaelimistön oireilu on varsin yleistä ja oireiden kirjo on laaja. Yleisimpiä syitä purentaelimistön oireilulle ovat tiukka hampaiden yhteen pureminen tai narskuttelu, stressi ja epäsopusuhtainen purenta. Toimintahäiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä ja ne esiintyvät yleisemmin 35-50-vuoden iässä. Neurologisia sairauksia on useita ja niillä on erilaisia vaikutuksia kasvojen alueen lihaksistoon ja leukaniveliin. Oireet ovat myös hyvin yksilöllisiä! Ne voivat johtua esimerkiksi lihasten heikkenemisestä tai tulehduksista leukanivelissä. Toisaalta kaikilla ei esiinny oireita kasvojen alueella. Oireista ja niiden mahdollisista lievityskeinoista (esimerkiksi fysioterapia ja lääkehoito) kannattaa aina keskustella ensin oman lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoito Hoidon tavoitteena on kipujen sekä lihaksiin ja niveliin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen. Hoito suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti ongelmien vaikeusasteen ja haittojen mukaan. Yleistä on eri hoitomuotojen yhdistäminen parempien tulosten varmistamiseksi. Lääkehoidon lisäksi yleisiä hoitomuotoja ovat esimerkiksi purentakisko ja alaleuan liikeharjoitukset. Esitetyt keinot eivät välttämättä auta kaikilla. Esimerkiksi leukanivelen välilevyn kulumisesta johtuvaa kipua on vaikea lievittää. Jos sinulla on aivohalvauksesta johtuva kasvohermohalvaus, emme suosittele tekemään kasvojumppaa. Keskity sen sijaan muuhun kuntoutukseen. Therapia Odontologican purentakiskon omahoito-ohjeen voi tulostaa itselleen täältä. Huomioi kuitenkin, että jokaisen purentakisko ja suu ovat yksilöllisiä, jolloin myös purentakiskojen säilytyksessä voi olla eroja! Tarkista oman purentakiskosi säilytys aina omalta hammaslääkäriltäsi. Alaleuan liikeharjoitusohjeet Tulostettavaksi: Ohjeet alaleuan rentoutukseen Ohjeet puremalihasten hierontaan ja venyttelyyn Alaleuan liikeharjoitukset Videolta vinkkejä harjoituksen liikkeisiin: Videon liikeharjoitus on toteutettu Käypä hoito –ohjetta mukaillen. Hymyilevin terveisin,
Jonna Paasovaara, Kreeta Riskilä & Rinna Tikkanen Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat Ohjaavat opettajat: Anne Korteniemi, Tuula Koski & Päivi Jounila-Ilola Lähteet Hannuksela-Svahn, A. 2015. Kuiva suu. Viitattu 13.7.2017. Keto, A. & Murtomaa, H. 2017. Hampaiden harjaus. Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod29135. Viitattu 20.1.2018, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica. Kirveskari, P. 2017. Purentaelimen toimintahäiriön hoito. Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod12009. Viitattu 16.1.2018, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica. Sirviö, K. 2015. Kielen puhdistus. Viitattu 23.2.2018. Suomen Hammaslääkäriliitto. 2013. Kuiva suu. Viitattu 12.5.2017. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. 2016. Puremaelimistön toimintahäiriöt (TMD). Tenovuo, J. 2017. Kariesprofylaksi. Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod13009. Viitattu 27.12.2017, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica. Tenovuo, J. 2017. Kariologinen sylkidiagnostiikka. Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod13008. Viitattu 27.12.2017, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica.
2 Comments
Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden meille koostama materiaali tässä muutamana blogipostauksena. Tässä ensimmäinen, olkaapa hyvä!Suunterveys vaikuttaa koko elimistön hyvinvointiin. Paras tapa ylläpitää suunterveyttä on hyvä suun omahoito. Suun puhdistuksen ohjeet opitaan yleensä jo lapsena: hampaat tulee harjata huolellisesti kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Hammastahnan suositeltu fluoripitoisuus aikuisilla on 1 450 ppm. Suuta ei tarvitse purskutella hampaiden harjauksen jälkeen, sillä näin fluori jää vaikuttamaan hampaiden pinnalle. Joskus elämäntilanne voi olla kuitenkin sellainen, että suun puhdistamiseen liittyy haasteita, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä puhdistusta. Neurologisissa sairauksissa esiintyvät lihasten jäykkyys ja niihin kohdistuva kipu, halvaantumisoireet sekä vapina ovat joitain esimerkkejä suun terveyteen vaikuttavista ja huomioon otettavista asioista. Nämä oireet voivat vaikeuttaa hampaiden harjausta sekä hammasvälienpuhdistusta, sillä niihin tarvitaan hienomotoriikkaa. Erilaisten suun omahoitoon vaikuttavien oireiden vuoksi, neurologista sairautta sairastavan on hyvä kiinnittää suun omahoidossa erityistä huomiota muutamiin pieniin asioihin. Esimerkiksi hampaiden puhdistuksessa olisi hyvä käyttää sähköhammasharjaa sen tukevan varren ja tehokkuuden takia. Tukevasta varresta saa hyvän otteen, eikä sähköhammasharjalla harjatessa tarvitse tehdä suuria liikkeitä. Sähköhammasharjat eivät kuitenkaan ole kaikille välttämättä se mieluisin vaihtoehto, jolloin esimerkiksi monitasohammasharja on hyvä valinta hampaiden puhdistamiseen. Monitasohammasharjoilla voidaan puhdistaa hampaan kaikki kolme pintaa yhtä aikaa. Normaaleihin hammasharjoihin on myös saatavilla tukiosia tukevan otteen saavuttamiseksi. Molempia on saatavilla esimerkiksi hampaille.fi verkkokaupasta. On myös hyvä muistaa, millainen on hyvä hammasharja: siinä on pehmeä harjaspää, sillä se ei vahingoita limakalvoja. Hampaiden puhdistus perustuu liikkeeseen, ei voimaan! Suun ja hampaiden puhdistus Suun omahoito, kuten hampaiden harjaus, kuuluu jokaisen ihmisen päivittäisiin rutiineihin. Jokaiselle meistä on muodostunut omat tottumuksensa suun omahoitoon, eikä siihen välttämättä osata enää kiinnittää erityistä huomiota. Omia suun omahoidon tottumuksia olisi kuitenkin hyvä tarkastella aina silloin tällöin. Hyvällä suun omahoidolla ehkäistään plakin eli bakteeripeitteen kertymistä. Plakin kertyminen alkaa yleensä juuri ienrajasta ja se aiheuttaa muun muassa kariesta ja ientulehdusta sekä vaikuttaa hammaskiven muodostumiseen Ientulehdus, eli gingiviitti, on bakteerien aiheuttama tulehdustila suussa. Ien reagoi tulehdukseen turpoamalla ja punoittamalla sekä vuotamalla verta. Ikenien verenvuoto on aina merkki tulehduksesta. Tulehtunutta aluetta tulee puhdistaa erityisen huolellisesti muutaman päivän ajan, jotta ientulehdus parantuisi. Syljen mineraalit kovettavat hampaan pinnalle jääneen plakin hammaskiveksi, joka on poistettava hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Suuhun jäänyt hammaskivi ylläpitää tehokkaasti ientulehdusta. Tulehduksen edetessä se aiheuttaa parodontiitin eli hampaan kiinnityskudossairauden. Pitkälle edennyt parodontiitti johtaa syventyneisiin ientaskuihin, hampaan heilumiseen ja lopulta hampaan irtoamiseen. Syvät ientaskut ovatkin otollisia bakteerien kasvualustoja. Niiden kautta eri bakteerit pääsevät myös leviämään verenkiertoon, mikä lisää muun muassa sydän- ja aivoinfarktin riskiä sekä huonontaa monien kroonisten sairauksien hoitotasapainoa. Videolta voit katsoa sekä tavallisen harjan, että sähköhammasharjan oikeaoppisen asennon hampaiden eri pintoja harjatessa. Videolla näytetään vain suun yhden neljänneksen puhdistus, mutta sama tekniikka pätee koko suuhun. Huomioi erityisesti käden liikkeen ero tavallisen hammasharjan ja sähköhammasharjan välillä! Käden edestakainen liike jätetään sähköhammasharjalla harjatessa pois: anna sähköhammasharjan harjaspään tehdä puhdistusliike puolestasi ja keskity harjasosan huolelliseen kuljettamiseen hampaistolla Hammasvälien puhdistus –video: Hammasvälien puhdistusta käsittelevästä videosta voit katsoa hammaslangan ja –lankaimen sekä hammasväliharjan oikeaoppisen käytön. Tärkeää hammasvälien puhdistuksessa on muistaa viedä rohkeasti käytettävä väline hammasväliin. Mahdollista ienverenvuotoa ei tule säikähtää: verenvuoto on merkki ientulehduksesta, joka paranee noin parissa viikossa säännöllisen puhdistuksen jatkuessa. Lisätietoa suunterveydestä ja omahoidosta: Suomen Hammaslääkäriliitto I love suu –kampanja Hymyilevin terveisin,
Jonna Paasovaara, Kreeta Riskilä & Rinna Tikkanen Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat Ohjaavat opettajat: Anne Korteniemi, Tuula Koski & Päivi Jounila-Ilola Kävin opinnäytettä aiheesta MS ja masennus tekevän sairaanhoitajaopiskelijan haastattelussa. Se sai minut pohtimaan omaa masennuskokemustani ja kirjoittamaan tämän jutun. Masennus on surullisen tuttu asia monelle meistä. Ja ihmekös tuo - eläminen parantumattoman neurologisen sairauden kanssa ei varsinaisesti ole iloinen asia. Aikoinani, kun oma diagnoosini oli vielä tuore - lueskelin paljon silloin ainoata vertaistukikeskusteluryhmää MS Crossroadsia. Sinne jo hyvin aikaisessa vaiheessa ihmettelin ääneen, miten se niin kovin häpeälliseltä tuntuva asia koskee niin kovin monia. Että etenkin kun meillä on kaikki syyt ja oikeus masentua, miksi sitä pitäisi hävetä? Ja nyt jälkikäteen kun on selvinnyt miten MS -taudin fyysinen puoli eli ne plakit siellä päässä voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia nekin. Ihan vaan siksi, että plakki ihan konkreettisesti sattuu painamaan jotain tunne-elämälle tärkeää aivon osaa. Ja aina vaan pitää muka salailla ja hävetä. En kuulkaa suostu. Tätä maailmanjärjestystä tukee kummallisella tavalla sekin, että jos nyt sattuu mainitsemaan mielialaongelmista neurologian polilla, niin parhaimmassa tapauksessa tuloksena on lähete psykiatrian puolelle. Masennuslääke yleensä järjestyy neurologienkin avulla mutta terapiaan johtavat keskustelut tulee sitten käydä taas "alan asiantuntijan" kanssa. Vaikka syy olisi MS-tauti. Ei se psykiatri yleensä sen alan asiantuntija todellakaan ole. Ja MS-taudin parantamiseen ei vuosien lapsuusaikojen ihmettely kalliissa terapiassa juoksemalla vuosikausia kyllä auta. Onneksi myös nk. supportiivisia terapiamuotoja meille on parhaimmillaan saamatteissa ja niistä on kyllä ollut monelle paljon apua. Mitään yksinkertaista tai edullista ei hoitoon hakeutuminen kuitenkaan ole, eli jos taklattavana on ne sata ja yksi muutakin hakemusprosessia niin se terapian hakeminen voi olla jo liikaa. Ja vaikkei olisikaan niin kun ei sitä terapiaa meille aina edes korvata. Hei, miksi näin? Eikö olisi parhautta, jos noista kurjista oloista ja mietteistä voisi puhua ihan niin kuin muistakin taudin oireista hoitohenkilökunnan kanssa esim. lääkityksien tai kontrollikäyntien yhteydessä? Että niitä kuunneltaisiin ja osattaisiin heti ottaa tilanne haltuun, ihan samalla tavalla kun päivystyksestä saa sen jättikortisonin jos pahis pääsee kunnolla niskan päälle? Minusta olisi. Ja että sitä hoidettaisiin niinkuin mitä muuta oiretta tahansa ilman niitä tavanomaisia äänet matalana supistuja lyhyitä lauseita. Ettei kukaan vaan saisi tietää. Miksei sais? Itse tuon rallin kokeneena kehtaan sanoa, että tiedän mistä puhun. Lääkkeet auttoivat pahimman yli ja pitävät vieläkin kurjimmat tunnevuoristokyydit poissa. Terapiaan en ehtinyt, eikä ollut varaa mutta onneksi löysin jotakin muuta erään ihanan ihmisen kautta. Tämä ihana ihminen muuten on tulossa taas kertomaan hyvinvointiasioista meikäläisille toukokuussa. Kurkkaapa ja tule mukaan, jos kiinnostuit. Valoisaa kevättä toivotellen, Anu Lopuksi vielä yksi voimabiisi aiheesta Tätä kysymystä valitettavan moni diagnoosin vasta saanut joutuu pohtimaan nytkinOnneksi sitä ei tarvitse aivan yksin tai ainakaan ilman opastusta jäädä ihmettelemään. Ihan aluksi ei monestakaan tunnu kovin houkuttelevalta ajatus lähteä vertaisten pariin. Ei siinä, Kaikki me ollaan samassa tilanteessa joskus oltu. Jälkikäteen tosin miettii monesti, miten paljolta olisi saattanut säästyä jos olisi lähtenyt mukaan heti vaan. Onneksi alkujärkytystä tasoittamaan löytyy apuja mm. lääkeyhtioiltä, jotka ovat kiitettävästi panostaneet asiaan viime aikoina. Ja myöhemminkin ehtii mukaan vertaisten pariin. Meidän porukkaan oot aina tervetullut! Alle on liitetty syksyllä järjestetyn luennon materiaalit, joista voi olla apua ensijärkytyksen kanssa selviämiseenVideotallenteet luennoista: HARVINAISTEN SAIRAUKSIEN PÄIVÄN LUENTO Tampere 28.2.2017 Neurologiset harvinaissairaudet Aki Hietaharju, dosentti, neurologian erikoislääkäri KATSO LUENTO: https://wonderland.videosync.fi/harvinaisten-sairauksien-paiva EVÄITÄ MS-POTILAAN ARKEEN: KOGNITIO JA SOPEUTUMINEN Helsinki 22.3.2017 Se astui elämääni yllättäen ja pyytämättä Jan-Henry Stenberg, HYKSin Psykiatrian linjajohtaja, erikoispsykologi, kouluttajapsykologi Mieli ja ajatus koetuksella MS-taudin kanssa Päivi Hämäläinen, Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen johtaja, neuropsykologian erikoispsykologi, dosentti Potilaan sopeutuminen ja arki, Tiivi Kari Tilaisuuden puheenjohtajana toimii dosentti Hanna Kuusisto Kanta-Hämeen keskussairaalasta. KATSO LUENTO: https://wonderland.videosync.fi/ms-arki Kirjallista materiaalia: Sopeutumisopas potilaille ja läheisille. Voi kun tämä olis ollut silloin kun itse sairastui... Todella hyvä ja käytännönläheinen opas niin potilaille kuin läheisillekin Lataa opas tästä. Lopuksi...vai aivan aluksiVoimia ja tsemppiä sinulle vastasairastunut tai hänen omaisensa. Elämä jatkuu!
Herään väsyneenä pimeään marraskuiseen aamuun vuonna 2012. Tunnen, ettei kaikki ole hyvin. Lähden töihin, koska yrittäjä on aina yrittäjä, luonteeni ei anna jäädä kotiin, mitä pienestä, jos vähän huimaa, ajattelin. Päiväni kuluu, kun olisin laivassa, lattia keinuu, minä sen mukana. Seuraava aamu, en osu enää vessan ovesta sisään, tasapainoni on kadonnut. Lähden kuitenkin töihin, koska olo helpottui, kun hetkeksi pysähdyin. Laivassa matkustaminen vain jatkui pitkin päivää, tämä ei taida mennä ohi. Pään kuvauksesta löytyi jotain, mitä en sillä hetkellä oikein ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Ensimmäiseksi ajattelin, että aivokasvain, mutta kun syy selvisi, minua katsottiin kieroon, kun suunnilleen riemuitsin ”jes ms-tauti” ettei se ollutkaan se pahin mahdollinen. Tämä oli minulle tuttu sairaus, olinhan seurannut sivusta pikkusiskoni elämää taudin kanssa jo yli 10 vuotta. Fyysinen sekä henkinen olo helpottui. Epätietoisuus muuttui kiitollisuudeksi. Lopullinen diagnoosi MS -taudista tuli maaliskuussa 2013, Tästä alkoi oma hyvinvointimatkani, tervetuloa mukaan <3 KUKA OLEN? |
hvvesite.pdf | |
File Size: | 485 kb |
File Type: |
Kirjoittaja
Eri tahoja yhdistyksen hallituksesta ja jäsenistöstä. Myös vieraskyniä houkutellaan mukaan.
Arkisto
November 2019
October 2019
November 2018
October 2018
August 2018
April 2018
January 2018
November 2017
September 2017
April 2017
December 2016
November 2016
October 2016
September 2016
Aihe
All
Aarteenetsintä
Asiakkaat
Esteettömyys
Geokätköily
Hampaiden Hoito
Harnes
Hengitys
Hyvinvointi
Liikunta
Masennus
Miekkailu
Mindfullness
MS
Neurogeokätköt
Pyörätuoli
Ratkaisukeskeisyys
Sihteerin Jorinat
Sopeutuminen
Suunterveys
Tanssi
TE-palvelut
Tietoinen Läsnäolo
Ulkoilu
Yhdistystoiminta
Yrittäjyys
Yrittäjyys-hanke