Oulun seudun neuroyhdistys ry.
  • Alku
  • Yhdistys
    • Hallitus
    • Tiedottaminen jäsenille
  • Liity jäseneksi
  • Vapaaehtoistyö
  • Tietoa & Tukea
    • Esteettömät Ravintolat Oulussa
  • Tapahtumakalenteri 2021
    • Toimintatoivomukset
    • Vaalikeräykset
  • Kokemuskouluttajat
  • Yhteystiedot
  • Blogi

Hyvä suunterveys – investointi omaan hyvinvointiin osa 2

25/11/2018

2 Comments

 
Tässä postauksessa toinen osa  OAMKin hammashygienistiopiskelijoiden meille koostamasta materiaalista

Kuiva suu

. ​Kuiva suu on yleinen ja joskus tiedostamatonkin vaiva. Se on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta suussa. Yksi yleinen syy syljenerityksen vähenemiselle ovat erilaiset lääkitykset. Jotkin neurologisten sairauksien, kuten MS-taudin, hoidossa käytettävät lääkeaineet voivat aiheuttaa syljenerityksen vähenemistä. Kuiva suu lisää riskiä karieksen, eroosion, sienitulehdusten ja limakalvomuutosten syntyyn sekä saattaa aiheuttaa pahanhajuista hengitystä. Syynä tähän on se, että syljen huuhtova vaikutus on vähentynyt ja suuhun jää helpommin esimerkiksi bakteereja ja ruoantähteitä. 
Kuiva suu diagnosoidaan mittaamalla syljenerityksen määrä hammashoitolassa. Syljen määrää voidaan tarkastella mittaamalla kaksi eri viitearvoa, stimuloitu sylki ja leposylki. Oireena voivat olla kuiva, pistelevä tai kirvelevä tunne suussa, arat limakalvot, sitkeä ja vaahtoava sylki sekä vaikeudet puhumisessa ja syömisessä.
Picture
Ksylitolipastillit ovat hyvä vaihtoehto purukumille. Kuva: Rinna Tikkanen
Picture
Ruokaöljy voitelee limakalvoja.
Picture
Juo paljon vettä.

Mikä avuksi kuivaan suuhun?

Vaikka lääkitys aiheuttaisikin kuivaa suuta, ei sopivaa lääkitystä kannata vaihtaa. Kuivasta suusta ei onneksi tarvitse silti kärsiä. Asiasta voi keskustella oman hammaslääkärin tai suuhygienistin kanssa, jotta paras mahdollinen keino kuivan suun hoitoon löytyisi.  
Picture
Picture
Kosteuttava hammastahna, esimerkki
Picture
Kosteuttava geelisuihke
Picture
Kosteuttava geeli
Picture
Kosteuttava suuvesi
Picture
Kuivan ja herkän suun hammastahna
Kuvat täältä
 Lisätietoa kuivasta suusta:
Suomen Hammaslääkäriliitto
I love suu –kampanja

Neurologisten sairauksien vaikutuksia purentaelimistöön

Purentaelimistön toiminta on laaja kokonaisuus, joka muodostuu pääosin hampaista, kasvojen eri lihaksista ja leukanivelistä. Purentaelimistön oireilu on varsin yleistä ja oireiden kirjo on laaja. Yleisimpiä syitä purentaelimistön oireilulle ovat tiukka hampaiden yhteen pureminen tai narskuttelu, stressi ja epäsopusuhtainen purenta. Toimintahäiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä ja ne esiintyvät yleisemmin 35-50-vuoden iässä. 
Picture
Yleisimpiä purentaelimistön toimintahäiriöiden oireita
Neurologisia sairauksia on useita ja niillä on erilaisia vaikutuksia kasvojen alueen lihaksistoon ja leukaniveliin. Oireet ovat myös hyvin yksilöllisiä! Ne voivat johtua esimerkiksi lihasten heikkenemisestä tai tulehduksista leukanivelissä. Toisaalta kaikilla ei esiinny oireita kasvojen alueella. Oireista ja niiden mahdollisista lievityskeinoista (esimerkiksi fysioterapia ja lääkehoito) kannattaa aina keskustella ensin oman lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoito

Hoidon tavoitteena on kipujen sekä lihaksiin ja niveliin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen. Hoito suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti ongelmien vaikeusasteen ja haittojen mukaan. Yleistä on eri hoitomuotojen yhdistäminen parempien tulosten varmistamiseksi.
​
Lääkehoidon lisäksi yleisiä hoitomuotoja ovat esimerkiksi purentakisko ja alaleuan liikeharjoitukset. Esitetyt keinot eivät välttämättä auta kaikilla. Esimerkiksi leukanivelen välilevyn kulumisesta johtuvaa kipua on vaikea lievittää. Jos sinulla on aivohalvauksesta johtuva kasvohermohalvaus, emme suosittele tekemään kasvojumppaa. Keskity sen sijaan muuhun kuntoutukseen.
Picture
Therapia Odontologican purentakiskon omahoito-ohjeen voi tulostaa itselleen täältä. Huomioi kuitenkin, että jokaisen purentakisko ja suu ovat yksilöllisiä, jolloin myös purentakiskojen säilytyksessä voi olla eroja! Tarkista oman purentakiskosi säilytys aina omalta hammaslääkäriltäsi.

Alaleuan liikeharjoitusohjeet

Tulostettavaksi:
Ohjeet alaleuan rentoutukseen
Ohjeet puremalihasten hierontaan ja venyttelyyn
Alaleuan liikeharjoitukset
 
Videolta vinkkejä harjoituksen liikkeisiin: 
Videon liikeharjoitus on toteutettu Käypä hoito –ohjetta mukaillen.

Picture
Hymyilevin terveisin,
Jonna Paasovaara, Kreeta Riskilä & Rinna Tikkanen
Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat
 
Ohjaavat opettajat:
Anne Korteniemi, Tuula Koski & Päivi Jounila-Ilola

Lähteet
Hannuksela-Svahn, A. 2015. Kuiva suu. Viitattu 13.7.2017.
Keto, A. & Murtomaa, H. 2017. Hampaiden harjaus.  Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod29135. Viitattu 20.1.2018, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica.
Kirveskari, P. 2017. Purentaelimen toimintahäiriön hoito.  Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod12009. Viitattu 16.1.2018, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica.
Sirviö, K. 2015. Kielen puhdistus. Viitattu 23.2.2018.
Suomen Hammaslääkäriliitto. 2013. Kuiva suu. Viitattu 12.5.2017.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. 2016. Puremaelimistön toimintahäiriöt (TMD).
Tenovuo, J. 2017. Kariesprofylaksi. Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod13009. Viitattu 27.12.2017, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica.
Tenovuo, J. 2017. Kariologinen sylkidiagnostiikka. Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod13008. Viitattu 27.12.2017, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica. 



2 Comments

Hyvä suunterveys – investointi omaan hyvinvointiin osa 1

21/10/2018

0 Comments

 

Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden meille koostama materiaali tässä muutamana blogipostauksena. Tässä ensimmäinen, olkaapa hyvä!

​Suunterveys vaikuttaa koko elimistön hyvinvointiin. Paras tapa ylläpitää suunterveyttä on hyvä suun omahoito. Suun puhdistuksen ohjeet opitaan yleensä jo lapsena: hampaat tulee harjata huolellisesti kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Hammastahnan suositeltu fluoripitoisuus aikuisilla on 1 450 ppm. Suuta ei tarvitse purskutella hampaiden harjauksen jälkeen, sillä näin fluori jää vaikuttamaan hampaiden pinnalle.
 
Joskus elämäntilanne voi olla kuitenkin sellainen, että suun puhdistamiseen liittyy haasteita, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä puhdistusta. Neurologisissa sairauksissa esiintyvät lihasten jäykkyys ja niihin kohdistuva kipu, halvaantumisoireet sekä vapina ovat joitain esimerkkejä suun terveyteen vaikuttavista ja huomioon otettavista asioista. Nämä oireet voivat vaikeuttaa hampaiden harjausta sekä hammasvälienpuhdistusta, sillä niihin tarvitaan hienomotoriikkaa.
 
Erilaisten suun omahoitoon vaikuttavien oireiden vuoksi, neurologista sairautta sairastavan on hyvä kiinnittää suun omahoidossa erityistä huomiota muutamiin pieniin asioihin. Esimerkiksi hampaiden puhdistuksessa olisi hyvä käyttää sähköhammasharjaa sen tukevan varren ja tehokkuuden takia. Tukevasta varresta saa hyvän otteen, eikä sähköhammasharjalla harjatessa tarvitse tehdä suuria liikkeitä. Sähköhammasharjat eivät kuitenkaan ole kaikille välttämättä se mieluisin vaihtoehto, jolloin esimerkiksi monitasohammasharja on hyvä valinta hampaiden puhdistamiseen.
 
Monitasohammasharjoilla voidaan puhdistaa hampaan kaikki kolme pintaa yhtä aikaa. Normaaleihin hammasharjoihin on myös saatavilla tukiosia tukevan otteen saavuttamiseksi. Molempia on saatavilla esimerkiksi hampaille.fi verkkokaupasta. On myös hyvä muistaa, millainen on hyvä hammasharja: siinä on pehmeä harjaspää, sillä se ei vahingoita limakalvoja. Hampaiden puhdistus perustuu liikkeeseen, ei voimaan! 
Picture
Monitasohammasharja
Picture
Hammasharjan tukikahva

Suun ja hampaiden puhdistus

Picture
Kuva: Suomen hammaslääkäriliitto
Suun omahoito, kuten hampaiden harjaus, kuuluu jokaisen ihmisen päivittäisiin rutiineihin. Jokaiselle meistä on muodostunut omat tottumuksensa suun omahoitoon, eikä siihen välttämättä osata enää kiinnittää erityistä huomiota. Omia suun omahoidon tottumuksia olisi kuitenkin hyvä tarkastella aina silloin tällöin. Hyvällä suun omahoidolla ehkäistään plakin eli bakteeripeitteen kertymistä. Plakin kertyminen alkaa yleensä juuri ienrajasta ja se aiheuttaa muun muassa kariesta ja ientulehdusta sekä vaikuttaa hammaskiven muodostumiseen
Picture
Terve vaaleanpunainen ien. Kuva: Wikipedia
Picture
Ientulehdus suussa. Kuva: Suomen hammaslääkäriliitto
​Ientulehdus, eli gingiviitti, on bakteerien aiheuttama tulehdustila suussa. Ien reagoi tulehdukseen turpoamalla ja punoittamalla sekä vuotamalla verta. Ikenien verenvuoto on aina merkki tulehduksesta. Tulehtunutta aluetta tulee puhdistaa erityisen huolellisesti muutaman päivän ajan, jotta ientulehdus parantuisi. Syljen mineraalit kovettavat hampaan pinnalle jääneen plakin hammaskiveksi, joka on poistettava hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Suuhun jäänyt hammaskivi ylläpitää tehokkaasti ientulehdusta.
 
Tulehduksen edetessä se aiheuttaa parodontiitin eli hampaan kiinnityskudossairauden. Pitkälle edennyt parodontiitti johtaa syventyneisiin ientaskuihin, hampaan heilumiseen ja lopulta hampaan irtoamiseen. Syvät ientaskut ovatkin otollisia bakteerien kasvualustoja. Niiden kautta eri bakteerit pääsevät myös leviämään verenkiertoon, mikä lisää muun muassa sydän- ja aivoinfarktin riskiä sekä huonontaa monien kroonisten sairauksien hoitotasapainoa. 
Picture
Lataa tämä ohje pdf-tiedostona itsellesi klikkaamalla kuvaa
Videolta voit katsoa sekä tavallisen harjan, että sähköhammasharjan oikeaoppisen asennon hampaiden eri pintoja harjatessa. Videolla näytetään vain suun yhden neljänneksen puhdistus, mutta sama tekniikka pätee koko suuhun. Huomioi erityisesti käden liikkeen ero tavallisen hammasharjan ja sähköhammasharjan välillä! Käden edestakainen liike jätetään sähköhammasharjalla harjatessa pois: anna sähköhammasharjan harjaspään tehdä puhdistusliike puolestasi ja keskity harjasosan huolelliseen kuljettamiseen hampaistolla

Hammasvälien puhdistus –video: 

Hammasvälien puhdistusta käsittelevästä videosta voit katsoa hammaslangan ja –lankaimen sekä hammasväliharjan oikeaoppisen käytön. Tärkeää hammasvälien puhdistuksessa on muistaa viedä rohkeasti käytettävä väline hammasväliin. Mahdollista ienverenvuotoa ei tule säikähtää: verenvuoto on merkki ientulehduksesta, joka paranee noin parissa viikossa säännöllisen puhdistuksen jatkuessa.
​
Lisätietoa suunterveydestä ja omahoidosta:
Suomen Hammaslääkäriliitto
I love suu –kampanja

​
Hymyilevin terveisin,
Jonna Paasovaara, Kreeta Riskilä & Rinna Tikkanen
Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat
 
Ohjaavat opettajat:
Anne Korteniemi, Tuula Koski & Päivi Jounila-Ilola
0 Comments

Ihmeellistä

13/4/2018

0 Comments

 
Kävin opinnäytettä aiheesta MS ja masennus tekevän sairaanhoitajaopiskelijan haastattelussa. Se sai minut pohtimaan omaa masennuskokemustani ja kirjoittamaan tämän jutun.

Masennus on surullisen tuttu asia monelle meistä. Ja ihmekös tuo - eläminen parantumattoman neurologisen sairauden kanssa ei varsinaisesti ole iloinen asia.

Aikoinani, kun oma diagnoosini oli vielä tuore - lueskelin paljon silloin ainoata vertaistukikeskusteluryhmää MS Crossroadsia. Sinne jo hyvin aikaisessa vaiheessa ihmettelin ääneen, miten se niin kovin häpeälliseltä tuntuva asia koskee niin kovin monia. Että etenkin kun meillä on kaikki syyt ja oikeus masentua, miksi sitä pitäisi hävetä? Ja nyt jälkikäteen kun on selvinnyt miten MS -taudin fyysinen puoli eli ne plakit siellä päässä voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia nekin. Ihan vaan siksi, että plakki ihan konkreettisesti sattuu painamaan jotain tunne-elämälle tärkeää aivon osaa. Ja aina vaan pitää muka salailla ja hävetä. En kuulkaa suostu.

Tätä maailmanjärjestystä tukee kummallisella tavalla sekin, että jos nyt sattuu mainitsemaan mielialaongelmista neurologian polilla, niin parhaimmassa tapauksessa tuloksena on lähete psykiatrian puolelle. Masennuslääke yleensä järjestyy neurologienkin avulla mutta terapiaan johtavat keskustelut tulee sitten käydä taas "alan asiantuntijan" kanssa. Vaikka syy olisi MS-tauti. Ei se psykiatri yleensä sen alan asiantuntija todellakaan ole.  Ja MS-taudin parantamiseen ei vuosien lapsuusaikojen ihmettely kalliissa terapiassa juoksemalla vuosikausia kyllä auta. Onneksi myös nk. supportiivisia terapiamuotoja meille on parhaimmillaan saamatteissa ja niistä on kyllä ollut monelle paljon apua. Mitään yksinkertaista tai edullista ei hoitoon hakeutuminen kuitenkaan ole, eli jos taklattavana on ne sata ja yksi muutakin hakemusprosessia niin se terapian hakeminen voi olla jo liikaa. Ja vaikkei olisikaan niin kun ei sitä terapiaa meille aina edes korvata. Hei, miksi näin?

Eikö olisi parhautta, jos noista kurjista oloista ja mietteistä voisi puhua ihan niin kuin muistakin taudin oireista hoitohenkilökunnan kanssa esim. lääkityksien tai kontrollikäyntien yhteydessä? Että niitä kuunneltaisiin ja osattaisiin heti ottaa tilanne haltuun, ihan samalla tavalla kun päivystyksestä saa sen jättikortisonin jos pahis pääsee kunnolla niskan päälle? Minusta olisi. Ja että sitä hoidettaisiin niinkuin mitä muuta oiretta tahansa ilman niitä tavanomaisia äänet matalana supistuja lyhyitä lauseita. Ettei kukaan vaan saisi tietää. Miksei sais?

Itse tuon rallin kokeneena kehtaan sanoa, että tiedän mistä puhun. Lääkkeet auttoivat pahimman yli ja pitävät vieläkin kurjimmat tunnevuoristokyydit poissa. Terapiaan en ehtinyt, eikä ollut varaa mutta onneksi löysin jotakin muuta erään ihanan ihmisen kautta. Tämä ihana ihminen muuten on tulossa taas kertomaan hyvinvointiasioista meikäläisille toukokuussa. Kurkkaapa ja tule mukaan, jos kiinnostuit.

Valoisaa kevättä toivotellen,

Anu

Lopuksi vielä yksi voimabiisi aiheesta
0 Comments

Miten tästä eteenpäin?

14/1/2018

0 Comments

 
Picture

Tätä kysymystä valitettavan moni diagnoosin vasta saanut joutuu pohtimaan nytkin

Onneksi sitä ei tarvitse aivan yksin tai ainakaan ilman opastusta jäädä ihmettelemään.
Ihan aluksi ei monestakaan tunnu kovin houkuttelevalta ajatus lähteä vertaisten pariin.
Ei siinä, Kaikki me ollaan samassa tilanteessa joskus oltu. Jälkikäteen tosin miettii monesti, miten paljolta olisi saattanut säästyä jos olisi lähtenyt mukaan heti vaan.

Onneksi alkujärkytystä tasoittamaan löytyy apuja mm. lääkeyhtioiltä, jotka ovat kiitettävästi panostaneet asiaan viime aikoina.

​Ja myöhemminkin ehtii mukaan vertaisten pariin. Meidän porukkaan oot aina tervetullut!

Alle on liitetty syksyllä järjestetyn luennon materiaalit, joista voi olla apua ensijärkytyksen kanssa selviämiseen

Videotallenteet luennoista:

HARVINAISTEN SAIRAUKSIEN PÄIVÄN LUENTO
Tampere 28.2.2017
Neurologiset harvinaissairaudet
Aki Hietaharju, dosentti, neurologian erikoislääkäri
KATSO LUENTO:

https://wonderland.videosync.fi/harvinaisten-sairauksien-paiva

EVÄITÄ MS-POTILAAN ARKEEN: KOGNITIO JA SOPEUTUMINEN
Helsinki 22.3.2017
Se astui elämääni yllättäen ja pyytämättä
Jan-Henry Stenberg, HYKSin Psykiatrian linjajohtaja,
erikoispsykologi, kouluttajapsykologi
Mieli ja ajatus koetuksella MS-taudin kanssa
Päivi Hämäläinen, Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen
johtaja, neuropsykologian erikoispsykologi,
dosentti
Potilaan sopeutuminen ja arki, Tiivi Kari
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii dosentti
Hanna Kuusisto Kanta-Hämeen keskussairaalasta.
KATSO LUENTO:
https://wonderland.videosync.fi/ms-arki
Kirjallista materiaalia:

Sopeutumisopas potilaille ja läheisille. 
Voi kun tämä olis ollut silloin kun itse sairastui... Todella hyvä ja käytännönläheinen opas niin potilaille kuin läheisillekin
Lataa opas tästä.
Täältä voit vielä ladata esitteet niin videoista kuin oppaastakin
Videoista
Oppaista


Lopuksi...vai aivan aluksi

Voimia ja tsemppiä sinulle vastasairastunut tai hänen omaisensa. Elämä jatkuu!
0 Comments

Hyvän elämän askeleet

27/12/2016

0 Comments

 
Herään väsyneenä pimeään marraskuiseen aamuun vuonna 2012. Tunnen, ettei kaikki ole hyvin. Lähden töihin, koska yrittäjä on aina yrittäjä, luonteeni ei anna jäädä kotiin, mitä pienestä, jos vähän huimaa, ajattelin.
 
Päiväni kuluu, kun olisin laivassa, lattia keinuu, minä sen mukana.  Seuraava aamu, en osu enää vessan ovesta sisään, tasapainoni on kadonnut. Lähden kuitenkin töihin, koska olo helpottui, kun hetkeksi pysähdyin. Laivassa matkustaminen vain jatkui pitkin päivää, tämä ei taida mennä ohi.
 
Pään kuvauksesta löytyi jotain, mitä en sillä hetkellä oikein ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Ensimmäiseksi ajattelin, että aivokasvain, mutta kun syy selvisi, minua katsottiin kieroon, kun suunnilleen riemuitsin ”jes ms-tauti” ettei se ollutkaan se pahin mahdollinen.
 
Tämä oli minulle tuttu sairaus, olinhan seurannut sivusta pikkusiskoni elämää taudin kanssa jo yli 10 vuotta.  Fyysinen sekä henkinen olo helpottui. Epätietoisuus muuttui kiitollisuudeksi. Lopullinen diagnoosi MS -taudista tuli maaliskuussa 2013,
 
Tästä alkoi oma hyvinvointimatkani, tervetuloa mukaan <3
Picture

KUKA OLEN?
MIKSI OLEN TÄSSÄ MISSÄ NYT OLEN?

​Jokainen meistä kasvaa oman kokemuksen kautta siksi ihmiseksi, joka me olemme tai haluamme olla. Vielä muutama vuosi sitten en osannut edes ajatella, että joku päivä olisin tukemassa ja jonkinmoisena esimerkkinä ihmisille, jotka haluavat elämäänsä uutta mielekästä sisältöä, parempaa hyvinvointia ja vielä tämä, että saan mahdollisuuden kirjoittaa omista oivalluksista ja muutoksista elämässäni, jotta voisin inspiroida muita muutokseen. KIITOS!
 
Olin useasti miettinyt vaihtoehtoa Parturi-Kampaajan työni oheen. Kaipasin jotain vaihtelua ja uusia kuvioita, mutta en kuitenkaan haluaisi luopua päätyöstäni, jotain ihan erilaista, mitä olin tehnyt tähän asti. En ole saanut kokea äitiyslomia, joten olen tehnyt töitä putkeen yrittäjänä nyt 19,5 vuotta.
 
Pisin lomani on kolme viikkoa, jos ei lasketa kuuden viikon sairaslomaa vuonna 2004 sydänlihastulehduksen takia, tämä oli ensimmäinen vaihe elämässäni, joka pakotti opettelemaan kuuntelemaan kehoani ja tunnistamaan, milloin se tarvitsee lepoa.
 
Tulenko olemaan kampaaja lopun elämääni? Jaksanko? Millä motivoin itseni? Olisiko kuitenkin syytä kuunnella itseä ja omia tarpeitani? Mitä elämältäni haluan? Millaista olisi mielekäs elämäni? Näitä kysymyksiä pohdin mielessäni usein, väliin ne menivät ohi, mutta palasivat aina uudelleen.
 
Eräänä päivänä huomasin hakuajan olevan käynnissä hyvinvointivalmentajakoulutukseen, hetkeni oli nyt ja tässä. Salainen haave ja yksi unelmani, joka täyttyi postin tuodessa tiedon, että minut oli hyväksytty opiskelemaan

Hyvinvointivalmentaja

Ensimmäinen koulupäivä ja läsnäoloharjoitus. Mieleni ja minä emme pysyneet yhtään kyydillä. Ihan vierasta minulle, huhhuh. Ajatukseni tulee ja menee, kaikki nuo ympärillä olevat vieraat ihmiset häiritsevät. En pysty. Kuulin vain muiden hengityksen, kun piti tarkkailla omaani, pystyinkö hengittämään ollenkaan?
 
Mielen tehtävä on suojella meitä epämukavuudelta ja luo suojan itseämme vastaan tunteaksemme olomme turvalliseksi. Mitä tapahtuu, kun eriytämme ajatuksemme mielen tuotoksesta ja emme usko sitä? Meille avautuu uusia mahdollisuuksia.  Se, minkä koemme ja tunnemme usein vieraalle, vaikealle ja kenties epämukavalle, on asia, jota tarvitsemme pystyäksemme voimaan paremmin. Minun kohdallani esimerkiksi meditaatio, joka tänä päivänä rauhoittaa minut ja pitää minut tietoisena kehoni ja mieleni tarpeista. Se auttaa myös rentoutumaan ja palautumaan arjesta ja silloin, kun stressi meinaa saada vallan. Koskaan, en enää tuomitse uutta asiaa ennen, kuin olen itse kokeillut ja saanut suoran kokemuksen.
 
Tämä oli yksi parhaimmista vuosista ja päätöksistä ikinä, lähteä mukaan tälle matkalle, tutkimusmatkalle itseen, joka kestää lopun elämän. Olen oppinut sietämään itseäni ja muita sellaisina kuin he ovat, jokainen on arvokas omana itsenään. Osaan nykyisin tuntea armollisuutta ja myötätuntoa itseä kohtaan niinäkin hetkinä, kun tuntuu, että kaikki kaatuu päälle.
 
Opiskelun ohella teimme jatkuvasti valmennusharjoittelua keskenämme ja viime keväänä sitten ulkopuolisille asiakkaille. Sainkin valmentaa 5 motivoitunutta asiakasta ja yhtä ryhmää, jonka kanssa teimme myös tietoisen liikkumisen harjoitteita ja perehdyimme kehon kuunteluun ja kuinka lempeä liike tuntuu kehossa ja mielessä.
 
Parin ”vanhan” asiakkaan kanssa aloitimme yhteistyön uudestaan hetimmiten, kun olin valmistunut ja mielenkiintoista oli huomata jälleen ihmisen kokonaisvaltaisuus, kuinka hyvinvoinnin tila voi muuttua hyvinkin pian ja monestikaan se mikä horjuttaa vointiasi ei olekaan se ydin, mihin tarvitsisi panostaa. Tämän takia usein ulkopuolinen apu on monelle tarpeen ja meidän pitäisi kyetä tarkkailemaan itseämme.
 
Halu kasvaa ihmisenä ja löytää se oma korkein minä on kasvanut niin vahvaksi tahdoksi, etten voinut jättää käyttämättä mahdollisuutta jatkaa syventäviin opintoihin. Psykosynteesi -opinnot jatkuvat vielä syksyyn 2017
 
Tähän loppuun minulla olisi yksi pyyntö. Nyt, kun olet lukenut tämän tarinan niin ota hyvä ja rento asento. Sulje silmäsi, hengitä muutaman kerran syvään ja anna kehosi rentoutua. Sano mielessäsi itsellesi jokin asia mikä tällä hetkellä sinulla on hyvin ja olet kiitollinen siitä <3

Hyvinvointivalmennuksesta

 
 Mindfullness / Tietoinen läsnäolo

  • Opimme tunnistamaan keholliset viestimme
  • Koemme asiat suoraan sellaisina kuin ne ovat
  • Ajatuksen näkeminen hetkellisenä mielen tuotteena
  • Osaamme ankkuroitua hengitykseen, jonka kautta koemme sisäisen rauhan ja hyväksynnän kehomme ja mielemme rauhoittamiseksi
  • Opimme myötätuntoa ja lempeyttä itseämme kohtaan
  • Vapaudumme stressin ydinvallasta
  • Osaamme nauttia nykyhetkestä, emme jää kiinni menneeseen tai ajattele liikaa tulevaa
  • Auttaa mm. painonhallinnassa
    ​
Valmennus esim.

  • Parantaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueita
  • Opettaa läsnäolotaitoja
  • Ohjaa kohti arvojen mukaista mielekästä elämää
  • Opettaa tunnistamaan omat tarpeet ja keholliset viestit
  • Auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan stressitilanteet
  • Tekee elämästäsi parempaa
  • Auttaa tutustumaan itseesi
  • On ratkaisukeskeistä ja lähtee asiakkaan omasta lähtökohdasta, kohti asettamaansa tavoitetta
Mikäli oma hyvinvointi sinua kiinnostaa ja heräsi kysymyksiä, niin ota rohkeasti yhteyttä sähköpostitse virpimaj@gmail.com, niin vastailen niin pian kuin mahdollista.
 
Muutenkin kuulisin mielelläni, millaisia ajatuksia teksti herätti ja mistä haluaisit jatkossa lukea lisää?

Tervetuloa mukaan valmennukseeni keväällä 2017. Lisätietoja tapahtumakalenterissa Voit ladata myös valmennuksen esitteen alta :
 
Iloa ja valoa päiviisi
Virpi 
hvvesite.pdf
File Size: 485 kb
File Type: pdf
Download File

0 Comments

    Kirjoittaja

    Eri tahoja yhdistyksen hallituksesta ja jäsenistöstä. Myös vieraskyniä houkutellaan mukaan.

    Arkisto

    November 2019
    October 2019
    November 2018
    October 2018
    August 2018
    April 2018
    January 2018
    November 2017
    September 2017
    April 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016

    Aihe

    All
    Aarteenetsintä
    Asiakkaat
    Esteettömyys
    Geokätköily
    Hampaiden Hoito
    Harnes
    Hengitys
    Hyvinvointi
    Liikunta
    Masennus
    Miekkailu
    Mindfullness
    MS
    Neurogeokätköt
    Pyörätuoli
    Ratkaisukeskeisyys
    Sihteerin Jorinat
    Sopeutuminen
    Suunterveys
    Tanssi
    TE-palvelut
    Tietoinen Läsnäolo
    Ulkoilu
    Yhdistystoiminta
    Yrittäjyys
    Yrittäjyys-hanke

    RSS Feed

Site powered by Weebly. Managed by Nettitakomo
Photos used under Creative Commons from x1klima, sagesolar
  • Alku
  • Yhdistys
    • Hallitus
    • Tiedottaminen jäsenille
  • Liity jäseneksi
  • Vapaaehtoistyö
  • Tietoa & Tukea
    • Esteettömät Ravintolat Oulussa
  • Tapahtumakalenteri 2021
    • Toimintatoivomukset
    • Vaalikeräykset
  • Kokemuskouluttajat
  • Yhteystiedot
  • Blogi