Muutamia kertoja lähivuosien aikana törmäsin ja kuulin sanan geokätköily.                                                
Häh, mitähän sekin mahtaa tarkoittaa ?                                                                                              
Pari kertaa sain joiltakin henkilöiltä lyhyen selostuksenkin asiaa valaisemaan, vaan eihän se mitään selvyyttä minulle tuohon juttuun antanut. Pari vuotta sitten olin jo pääsemäisilläni lähemmäksi salaisuutta kun olin menossa kerhoiltaan, jossa aiheena oli geokätköily. Mutta haaveeksi jäi silloinkin kun aihe oli jouduttu valitettavasti perumaan siltä kertaa. Silloin ajattelin että joopa joo josko tämä aihe joskus selviää ja aukeaa minullekkin.

No viimein huhtikuussa 2016 minulle tuli tilaisuus ja paikka osallistua Neuroliiton ja Novartiksen yhteistyössä järjestämälle geokätköily kurssille Oulussa. Jes, viimeinkin saisin tietää mitä tuo sana oikeasti tarkoittaa ja pitää sisällään.  

Mitä se Geokätköily sitten oikeastaan on. Se on nykyaikaista aarteenetsintää, jossa etsitään toisten harrastajien piilottamia geokätköjä älypuhelimen tai gps-laitteen avulla. Geokätköjä on kaikkialla mitä hulluimmissa paikoissa. Kaupungeissa, maaseudulla, metsissä, tuntureissa, saarissa ja rannoilla ja jopa veden alla.  Suomessa on yli 50 000 kätköä ja uusia tulee koko ajan lisää. Maailmalla harrastajia on yli 6 miljoonaa.

Kätköjen etsiminen sopii kaikenikäisille ulkoilusta pitäville. Sitä voi harrastaa yksin tai yhdessä ystävien ja perheen kanssa. Minulla on hyvin usein koiramme mukana ja sekin on ihan mielissään kun pääsee monenlaisiin uusiin ympäristöihin nuuskuttelemaan uusia ihania tuoksuja. Kätköily on erinomaista liikuntaa. Siinä saa ohessa kävellä tai pyöräillä, kiipeillä, kontata ja jopa ryömiä. Hauskaa ja hyödyllistä. Kätköjä on kuitenkin noudettavissa paljon niillekkin joiden liikkuminen ei välttämättä olekaan niin helppoa. Kätköily on lisäksi erittäin hyödyllistä Aivojumpaa. 

Geokätköilyssä käytetään apuna satelliittipaikannusta. Kätköjen tiedot haetaan joko netistä kätköilijöiden sivuilta tai älypuhelimen kätköily sovelluksella. Kätkön koordinaattien, tyyppitietojen , maaston vaikeusasteen ja muiden vinkkien avulla etsitään piilotettu rasia. Rasioita on monenkokoisia. Ihan pikkiriikkisiä putkiloita, pakasterasioita ja monenlaisia purkkeja ja sitten isompikokoisia monenlaisia viritelmiä. Olipa se kätkö sitten minkä kokoinen tahansa niin se sisältää aina lokikirjan. Siihen sitten kirjataan kätkön löytyminen omilla tunnuksilla. Lopuksi kätkön löytäminen kirjataan myös  geocaching.com nettisivulle. Sieltä voi sitten katsella kaikki kätköt mitä on löytänyt ja katsoa uusia kätköjä etsittäväksi. Jokainen jolla on tunnukset voi myös tehdä ja piilottaa oman kätkön muiden etsittäväksi. Ensin kannattaa kuitenkin etsiä riittävästi muiden tekemiä kätköjä jotta oppii millaisia purkkeja voi ollakkaan ja millaisissa piiloissa niitä on.

Kurssi jonka viime vuonna kävin oli todella perusteellinen. Kaikki asiat käytiin kyllä niin perusteellisesti läpi ensin teoriassa. Sitten päästiin jo ulkoilmaan etsimään ensin harjoituspurkkeja ja viimein sitten ihan oikeita kätköjä.  

Sitten se olikin menoa. Geokätköily on vienyt minut mennessään täysillä ja olen ihan hurahtanut siihen hommaan. Kurssin jälkeen rupesin etsimään kätköjä aluksi asuinalueeni lähistöltä ja siitä se äkkiä rupesi alue laajenemaan. On tullut kotikaupunki Oulusta nähtyä monenlaisia paikkoja mitä en todellakaan ole tiennyt olevan olemassakaan. Mökkimatkatkin tuppaa toisinaan vähän venähtämään kun pitää pysähtyä välillä etsimään joku kätkö. Kotimaassa eri paikoissa matkaillessa on pitänyt aina yrittää etsiä samalla joku geokätkö. 

Kurssin jälkeen kurssilaiset haastettiin tekemään Neurogeokätköjä ympäri Suomea. Ja kun olin mielestäni riittävästi etsinyt muiden tekemiä kätköjä, tein myös ikioman neurogeokätkön suhteellisen lähelle asuipaikkaani. Siten minun on tarvittaessa helppo käydä sitä huoltamassa. 

Viime kesänä ja syksynä tuli kyllä koluttua monenmoisia paikkoja kätköjen perässä. Koira matkassa hyvin usein, on muuten tosi hyvä hämäyskeino muilta ihmisiltä. Mieheni sain yllytettyä monet kerrat mukaani kätköjä etsimään ja lapseni puolisoineen sain myös hurahtamaan kätköilyn maailmaan. Yhden kätkön olen etsinyt purossa kumpparit jalassa kahlaamalla ja kumihanskat käsissä. Ja sieltähän se puron pohjalta löytyi.

​Syksyn saapuessa oli tavoitteenani saada 100 kätköä etsityksi vuoden loppuun mennessä, mutta sitten tuli muita kiireitä elämään ja purkkien etsiskely piti laittaa tauolle. Aika ja voimat ei vaan kertakaikkiaan riitänyt. Vajaa 20 purkkia jäin tavoiteesta. Talvi aikaankin purkkeja voi etsiä, mutta on paljon haastavampaa ja ei ainakaan minua houkuttele kylmässä ilmassa. Kevät on onneksi saapunut kaupunkiimme ja nyt on hyvä taas etsiä uusia geokätköjä. Viime viikolla aloitin, josko se 100 purkin tavoite täyttyisi kohta.

​Tämä kätkö ois jäänyt itseltä yksin  lokkaamatta. Onneksi on vahva, rohkea ja urheilullinen mies joka auttaa tarvittaessa. 

Geokätköily terveisin Heidi   

Herään väsyneenä pimeään marraskuiseen aamuun vuonna 2012. Tunnen, ettei kaikki ole hyvin. Lähden töihin, koska yrittäjä on aina yrittäjä, luonteeni ei anna jäädä kotiin, mitä pienestä, jos vähän huimaa, ajattelin.
 
Päiväni kuluu, kun olisin laivassa, lattia keinuu, minä sen mukana.  Seuraava aamu, en osu enää vessan ovesta sisään, tasapainoni on kadonnut. Lähden kuitenkin töihin, koska olo helpottui, kun hetkeksi pysähdyin. Laivassa matkustaminen vain jatkui pitkin päivää, tämä ei taida mennä ohi.
 
Pään kuvauksesta löytyi jotain, mitä en sillä hetkellä oikein ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Ensimmäiseksi ajattelin, että aivokasvain, mutta kun syy selvisi, minua katsottiin kieroon, kun suunnilleen riemuitsin ”jes ms-tauti” ettei se ollutkaan se pahin mahdollinen.
 
Tämä oli minulle tuttu sairaus, olinhan seurannut sivusta pikkusiskoni elämää taudin kanssa jo yli 10 vuotta.  Fyysinen sekä henkinen olo helpottui. Epätietoisuus muuttui kiitollisuudeksi. Lopullinen diagnoosi MS -taudista tuli maaliskuussa 2013,
 
Tästä alkoi oma hyvinvointimatkani, tervetuloa mukaan <3

​Jokainen meistä kasvaa oman kokemuksen kautta siksi ihmiseksi, joka me olemme tai haluamme olla. Vielä muutama vuosi sitten en osannut edes ajatella, että joku päivä olisin tukemassa ja jonkinmoisena esimerkkinä ihmisille, jotka haluavat elämäänsä uutta mielekästä sisältöä, parempaa hyvinvointia ja vielä tämä, että saan mahdollisuuden kirjoittaa omista oivalluksista ja muutoksista elämässäni, jotta voisin inspiroida muita muutokseen. KIITOS!
 
Olin useasti miettinyt vaihtoehtoa Parturi-Kampaajan työni oheen. Kaipasin jotain vaihtelua ja uusia kuvioita, mutta en kuitenkaan haluaisi luopua päätyöstäni, jotain ihan erilaista, mitä olin tehnyt tähän asti. En ole saanut kokea äitiyslomia, joten olen tehnyt töitä putkeen yrittäjänä nyt 19,5 vuotta.
 
Pisin lomani on kolme viikkoa, jos ei lasketa kuuden viikon sairaslomaa vuonna 2004 sydänlihastulehduksen takia, tämä oli ensimmäinen vaihe elämässäni, joka pakotti opettelemaan kuuntelemaan kehoani ja tunnistamaan, milloin se tarvitsee lepoa.
 
Tulenko olemaan kampaaja lopun elämääni? Jaksanko? Millä motivoin itseni? Olisiko kuitenkin syytä kuunnella itseä ja omia tarpeitani? Mitä elämältäni haluan? Millaista olisi mielekäs elämäni? Näitä kysymyksiä pohdin mielessäni usein, väliin ne menivät ohi, mutta palasivat aina uudelleen.
 
Eräänä päivänä huomasin hakuajan olevan käynnissä hyvinvointivalmentajakoulutukseen, hetkeni oli nyt ja tässä. Salainen haave ja yksi unelmani, joka täyttyi postin tuodessa tiedon, että minut oli hyväksytty opiskelemaan

Ensimmäinen koulupäivä ja läsnäoloharjoitus. Mieleni ja minä emme pysyneet yhtään kyydillä. Ihan vierasta minulle, huhhuh. Ajatukseni tulee ja menee, kaikki nuo ympärillä olevat vieraat ihmiset häiritsevät. En pysty. Kuulin vain muiden hengityksen, kun piti tarkkailla omaani, pystyinkö hengittämään ollenkaan?
 
Mielen tehtävä on suojella meitä epämukavuudelta ja luo suojan itseämme vastaan tunteaksemme olomme turvalliseksi. Mitä tapahtuu, kun eriytämme ajatuksemme mielen tuotoksesta ja emme usko sitä? Meille avautuu uusia mahdollisuuksia.  Se, minkä koemme ja tunnemme usein vieraalle, vaikealle ja kenties epämukavalle, on asia, jota tarvitsemme pystyäksemme voimaan paremmin. Minun kohdallani esimerkiksi meditaatio, joka tänä päivänä rauhoittaa minut ja pitää minut tietoisena kehoni ja mieleni tarpeista. Se auttaa myös rentoutumaan ja palautumaan arjesta ja silloin, kun stressi meinaa saada vallan. Koskaan, en enää tuomitse uutta asiaa ennen, kuin olen itse kokeillut ja saanut suoran kokemuksen.
 
Tämä oli yksi parhaimmista vuosista ja päätöksistä ikinä, lähteä mukaan tälle matkalle, tutkimusmatkalle itseen, joka kestää lopun elämän. Olen oppinut sietämään itseäni ja muita sellaisina kuin he ovat, jokainen on arvokas omana itsenään. Osaan nykyisin tuntea armollisuutta ja myötätuntoa itseä kohtaan niinäkin hetkinä, kun tuntuu, että kaikki kaatuu päälle.
 
Opiskelun ohella teimme jatkuvasti valmennusharjoittelua keskenämme ja viime keväänä sitten ulkopuolisille asiakkaille. Sainkin valmentaa 5 motivoitunutta asiakasta ja yhtä ryhmää, jonka kanssa teimme myös tietoisen liikkumisen harjoitteita ja perehdyimme kehon kuunteluun ja kuinka lempeä liike tuntuu kehossa ja mielessä.
 
Parin ”vanhan” asiakkaan kanssa aloitimme yhteistyön uudestaan hetimmiten, kun olin valmistunut ja mielenkiintoista oli huomata jälleen ihmisen kokonaisvaltaisuus, kuinka hyvinvoinnin tila voi muuttua hyvinkin pian ja monestikaan se mikä horjuttaa vointiasi ei olekaan se ydin, mihin tarvitsisi panostaa. Tämän takia usein ulkopuolinen apu on monelle tarpeen ja meidän pitäisi kyetä tarkkailemaan itseämme.
 
Halu kasvaa ihmisenä ja löytää se oma korkein minä on kasvanut niin vahvaksi tahdoksi, etten voinut jättää käyttämättä mahdollisuutta jatkaa syventäviin opintoihin. Psykosynteesi -opinnot jatkuvat vielä syksyyn 2017
 
Tähän loppuun minulla olisi yksi pyyntö. Nyt, kun olet lukenut tämän tarinan niin ota hyvä ja rento asento. Sulje silmäsi, hengitä muutaman kerran syvään ja anna kehosi rentoutua. Sano mielessäsi itsellesi jokin asia mikä tällä hetkellä sinulla on hyvin ja olet kiitollinen siitä <3

 
 Mindfullness / Tietoinen läsnäolo

• Opimme tunnistamaan keholliset viestimme
• Koemme asiat suoraan sellaisina kuin ne ovat
• Ajatuksen näkeminen hetkellisenä mielen tuotteena
• Osaamme ankkuroitua hengitykseen, jonka kautta koemme sisäisen rauhan ja hyväksynnän kehomme ja mielemme rauhoittamiseksi
• Opimme myötätuntoa ja lempeyttä itseämme kohtaan
• Vapaudumme stressin ydinvallasta
• Osaamme nauttia nykyhetkestä, emme jää kiinni menneeseen tai ajattele liikaa tulevaa
• Auttaa mm. painonhallinnassa
  ​

Valmennus esim.

• Parantaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueita
• Opettaa läsnäolotaitoja
• Ohjaa kohti arvojen mukaista mielekästä elämää
• Opettaa tunnistamaan omat tarpeet ja keholliset viestit
• Auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan stressitilanteet
• Tekee elämästäsi parempaa
• Auttaa tutustumaan itseesi
• On ratkaisukeskeistä ja lähtee asiakkaan omasta lähtökohdasta, kohti asettamaansa tavoitetta

Mikäli oma hyvinvointi sinua kiinnostaa ja heräsi kysymyksiä, niin ota rohkeasti yhteyttä sähköpostitse virpimaj@gmail.com, niin vastailen niin pian kuin mahdollista.
 
Muutenkin kuulisin mielelläni, millaisia ajatuksia teksti herätti ja mistä haluaisit jatkossa lukea lisää?

Tervetuloa mukaan valmennukseeni keväällä 2017. Lisätietoja tapahtumakalenterissa Voit ladata myös valmennuksen esitteen alta :
 
Iloa ja valoa päiviisi
Virpi 

Raatissa miekkailtiin

​On the Wheels oli monen vammaisyhdistyksen järjestämä vauhdikas tapahtuma. Siellä esiteltiin erilaisia soveltavan liikunnan harrastuksia: pyörätuolitanssia, istumalentopalloa, pyörätuolimiekkailua ja sähköpyörätuolisalibandya. Olin vaikuttunut siitä, miten taitavasti harrastajat hallitsivat kehonsa! 

​Itselle pyörätuoli on vielä niin uusi kapine, että en menestynyt leikkimielisessä pyörätuolipujottelussa, mutta Vammaisurheilun suunnittelema temppurata meni paljon paremmin. Paikalla oli mahdollisuus pelata puhallustikkaa, saada pyörätuolin huoltovinkkejä sekä tutustua tapahtuman järjestäjien toimintaan. Katsoin avustajani kanssa mielenkiinnolla esitystä oikeanlaisesta avustamisesta fyysisesti hankalissa tilanteissa. 

​Ensi vuoden alustava ohjelma julkaistaan hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta täällä kotisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse. Tässä vaiheessa uskallan paljastaa, että tulossa on monipuolista ohjelmaa niin liikunnan, hyvinvoinnin, vaalikeräysten kuin yhteistyökuvioidenkin tiimoilta. Kerhokerrat jatkuvat n. kerran kuussa mutta enemmänkin on mahdollista järjestää jos kysyntää on. Ilmoitelkaahan siis edelleen toivomuksianne toiminnasta joko minulle tai puheenjohtajalle. 

Valoa ja voimia syksyynne toivotellen, Anu