<![CDATA[Oulun seudun neuroyhdistys ry. - Blogi]]>Thu, 12 Dec 2019 19:34:42 +0200Weebly<![CDATA[Yhdistyksen toiminta jatkuu sittenkin!]]>Sat, 16 Nov 2019 17:37:25 GMThttp://osny.fi/blogi/yhdistyksen-toiminta-jatkuu-sittenkin
Mahtavasta käänteestä vieläkin vähän pörrössä voin SUUREKSI ilokseni kertoa, että Oulun seudun neuroyhdistys jatkaa toimintaansa vuonna 2020.

Yleisömenestykseksi osoittautuneessa (yli 40 osallistujaa!) syyskokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus ja puheenjohtaja.. Kaikesta tästä lisää lähempänä vuoden vaihdetta, mutta tässä voin vain ihastuksesta huokaillen vakuuttaa, että yhdistys tulee olemaan mahottoman hyvissä käsissä.

JÄTTIKIITOS  kaikille asianosaisille! 




]]>
<![CDATA[Surullisena, koska...]]>Wed, 02 Oct 2019 12:19:22 GMThttp://osny.fi/blogi/surullisena-koska

...kirjoittelen tätä postausta tänne.

Noin viikko sitten hallitus lähetti OSNY:n jäsenille  paperikirjeen, jossa ilmoitimme yhdistyksen surullisen tilanteen. Ollaan siis siinä pisteessä, että harkitsemme toiminnan lopettamista eli yhdistyksen purkamista.

Vuosia olemme yrittäneet saada uusia ihmisiä mukaan yhdistyksen toimintaan, niin tapahtumiin kuin niiden järjestämiseenkin mutta aika heikolla menestyksellä

​Tapahtumiin on ilmaantunut aina korkeintaan kourallinen porukkaa ja sekin yleensä sama vanha aktiivijengi, joka yleensä on ollut myös vastuussa tapahtuman järjestämisestä. Tämän jengin voimat ja into ovat nyt lopussa.

Aika on kovin toinen kuin yhdistyksen perustamisen aikoihin 1980-luvulla, jolloin yhdistystoiminta vielä kiinnosti ja veti ihmisiä toiminnan pariin. Sittemmin syystä tai toisesta monet yhdistykset ovat saaneet huomata saman ilmiön, eli niiden toiminta ei enää kiinnosta jäseniä. Surullinen trendi on valtakunnallinen, kovin monet yhdistykset kitkuttelevat niiden muutaman aktiivin voimien varassa.

Haikea on kirjoittajan mieli myös siksi, että olen yksi noista aktiivijengiläisistä, jonka on aika myöntää että sairaus (sairastan MS-tautia) on tullut siihen pisteeseen ettei minulla enää riitä voimia yhdistyshommien pyörittämiseen. Puolipäivätyö, fatiikki ja pitkähkö matka keskustaan pitävät siitä jo huolen. 

Jos minulla olisi vielä voimia, niin kirjoittaisin tämän viimeisen postaukseni varmasti jotenkin toisin. Jotain siitä, miten antoisaa yhdistystoiminta parhaimmillaan on - miten siinä saa 2  mukavaa asiaa yhdellä kerralla eli harrastuksen hyvän asian puolesta sekä vertaistuen. Miten hyvää tukea siihen saa kattojärjestö Neuroliitolta, niin taloudellisesti kuin käytännössäkin. Oulussa toimii mm. mukava ja pätevä järjestösuunnittelija Anni, joka on aina valmis auttamaan yhdistystoiminnan kiemuroissa. 

Picture
Lisää yhdistystoiminnasta kerron mieluusti vaikka puhelimitse jos satuit kiinnostumaan asiasta,

Vähän alakuloisin syysterkuin

Anu, sihteeri (v. 2019 loppuun asti)

]]>
<![CDATA[Hyvä suunterveys – investointi omaan hyvinvointiin osa 2]]>Sun, 25 Nov 2018 11:21:46 GMThttp://osny.fi/blogi/hyva-suunterveys-investointi-omaan-hyvinvointiin-osa-2Tässä postauksessa toinen osa  OAMKin hammashygienistiopiskelijoiden meille koostamasta materiaalista

Kuiva suu

​Kuiva suu on yleinen ja joskus tiedostamatonkin vaiva. Se on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta suussa. Yksi yleinen syy syljenerityksen vähenemiselle ovat erilaiset lääkitykset. Jotkin neurologisten sairauksien, kuten MS-taudin, hoidossa käytettävät lääkeaineet voivat aiheuttaa syljenerityksen vähenemistä. Kuiva suu lisää riskiä karieksen, eroosion, sienitulehdusten ja limakalvomuutosten syntyyn sekä saattaa aiheuttaa pahanhajuista hengitystä. Syynä tähän on se, että syljen huuhtova vaikutus on vähentynyt ja suuhun jää helpommin esimerkiksi bakteereja ja ruoantähteitä. 
Kuiva suu diagnosoidaan mittaamalla syljenerityksen määrä hammashoitolassa. Syljen määrää voidaan tarkastella mittaamalla kaksi eri viitearvoa, stimuloitu sylki ja leposylki. Oireena voivat olla kuiva, pistelevä tai kirvelevä tunne suussa, arat limakalvot, sitkeä ja vaahtoava sylki sekä vaikeudet puhumisessa ja syömisessä.
Picture
Ksylitolipastillit ovat hyvä vaihtoehto purukumille. Kuva: Rinna Tikkanen
Picture
Ruokaöljy voitelee limakalvoja.
Picture
Juo paljon vettä.

Mikä avuksi kuivaan suuhun?

Vaikka lääkitys aiheuttaisikin kuivaa suuta, ei sopivaa lääkitystä kannata vaihtaa. Kuivasta suusta ei onneksi tarvitse silti kärsiä. Asiasta voi keskustella oman hammaslääkärin tai suuhygienistin kanssa, jotta paras mahdollinen keino kuivan suun hoitoon löytyisi.  
Picture
Kosteuttava hammastahna, esimerkki
Picture
Kosteuttava geelisuihke
Picture
Kosteuttava geeli
Picture
Kosteuttava suuvesi
Picture
Kuivan ja herkän suun hammastahna

Neurologisten sairauksien vaikutuksia purentaelimistöön

Purentaelimistön toiminta on laaja kokonaisuus, joka muodostuu pääosin hampaista, kasvojen eri lihaksista ja leukanivelistä. Purentaelimistön oireilu on varsin yleistä ja oireiden kirjo on laaja. Yleisimpiä syitä purentaelimistön oireilulle ovat tiukka hampaiden yhteen pureminen tai narskuttelu, stressi ja epäsopusuhtainen purenta. Toimintahäiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä ja ne esiintyvät yleisemmin 35-50-vuoden iässä. 
Picture
Yleisimpiä purentaelimistön toimintahäiriöiden oireita
Neurologisia sairauksia on useita ja niillä on erilaisia vaikutuksia kasvojen alueen lihaksistoon ja leukaniveliin. Oireet ovat myös hyvin yksilöllisiä! Ne voivat johtua esimerkiksi lihasten heikkenemisestä tai tulehduksista leukanivelissä. Toisaalta kaikilla ei esiinny oireita kasvojen alueella. Oireista ja niiden mahdollisista lievityskeinoista (esimerkiksi fysioterapia ja lääkehoito) kannattaa aina keskustella ensin oman lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoito

Hoidon tavoitteena on kipujen sekä lihaksiin ja niveliin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen. Hoito suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti ongelmien vaikeusasteen ja haittojen mukaan. Yleistä on eri hoitomuotojen yhdistäminen parempien tulosten varmistamiseksi.

Lääkehoidon lisäksi yleisiä hoitomuotoja ovat esimerkiksi purentakisko ja alaleuan liikeharjoitukset. Esitetyt keinot eivät välttämättä auta kaikilla. Esimerkiksi leukanivelen välilevyn kulumisesta johtuvaa kipua on vaikea lievittää. Jos sinulla on aivohalvauksesta johtuva kasvohermohalvaus, emme suosittele tekemään kasvojumppaa. Keskity sen sijaan muuhun kuntoutukseen.
Therapia Odontologican purentakiskon omahoito-ohjeen voi tulostaa itselleen täältä. Huomioi kuitenkin, että jokaisen purentakisko ja suu ovat yksilöllisiä, jolloin myös purentakiskojen säilytyksessä voi olla eroja! Tarkista oman purentakiskosi säilytys aina omalta hammaslääkäriltäsi.

Alaleuan liikeharjoitusohjeet

Tulostettavaksi:
Ohjeet alaleuan rentoutukseen
Ohjeet puremalihasten hierontaan ja venyttelyyn
Alaleuan liikeharjoitukset
 
Videolta vinkkejä harjoituksen liikkeisiin: 
Videon liikeharjoitus on toteutettu Käypä hoito –ohjetta mukaillen.

Hymyilevin terveisin,
Jonna Paasovaara, Kreeta Riskilä & Rinna Tikkanen
Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat
 
Ohjaavat opettajat:
Anne Korteniemi, Tuula Koski & Päivi Jounila-Ilola

Lähteet
Hannuksela-Svahn, A. 2015. Kuiva suu. Viitattu 13.7.2017.
Keto, A. & Murtomaa, H. 2017. Hampaiden harjaus.  Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod29135. Viitattu 20.1.2018, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica.
Kirveskari, P. 2017. Purentaelimen toimintahäiriön hoito.  Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod12009. Viitattu 16.1.2018, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica.
Sirviö, K. 2015. Kielen puhdistus. Viitattu 23.2.2018.
Suomen Hammaslääkäriliitto. 2013. Kuiva suu. Viitattu 12.5.2017.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. 2016. Puremaelimistön toimintahäiriöt (TMD).
Tenovuo, J. 2017. Kariesprofylaksi. Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod13009. Viitattu 27.12.2017, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica.
Tenovuo, J. 2017. Kariologinen sylkidiagnostiikka. Academica-Kustannus Oy. Artikkelin tunnus: tod13008. Viitattu 27.12.2017, https://www.oamk.fi/kirjasto/fi/, Leevi, Terveysportti, Therapia Odontologica. 



]]>
<![CDATA[Hyvä suunterveys – investointi omaan hyvinvointiin osa 1]]>Sun, 21 Oct 2018 12:36:03 GMThttp://osny.fi/blogi/hyva-suunterveys-investointi-omaan-hyvinvointiin-osa-1Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden meille koostama materiaali tässä muutamana blogipostauksena. Tässä ensimmäinen, olkaapa hyvä!
Suunterveys vaikuttaa koko elimistön hyvinvointiin. Paras tapa ylläpitää suunterveyttä on hyvä suun omahoito. Suun puhdistuksen ohjeet opitaan yleensä jo lapsena: hampaat tulee harjata huolellisesti kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Hammastahnan suositeltu fluoripitoisuus aikuisilla on 1 450 ppm. Suuta ei tarvitse purskutella hampaiden harjauksen jälkeen, sillä näin fluori jää vaikuttamaan hampaiden pinnalle.
 
Joskus elämäntilanne voi olla kuitenkin sellainen, että suun puhdistamiseen liittyy haasteita, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä puhdistusta. Neurologisissa sairauksissa esiintyvät lihasten jäykkyys ja niihin kohdistuva kipu, halvaantumisoireet sekä vapina ovat joitain esimerkkejä suun terveyteen vaikuttavista ja huomioon otettavista asioista. Nämä oireet voivat vaikeuttaa hampaiden harjausta sekä hammasvälienpuhdistusta, sillä niihin tarvitaan hienomotoriikkaa.
 
Erilaisten suun omahoitoon vaikuttavien oireiden vuoksi, neurologista sairautta sairastavan on hyvä kiinnittää suun omahoidossa erityistä huomiota muutamiin pieniin asioihin. Esimerkiksi hampaiden puhdistuksessa olisi hyvä käyttää sähköhammasharjaa sen tukevan varren ja tehokkuuden takia. Tukevasta varresta saa hyvän otteen, eikä sähköhammasharjalla harjatessa tarvitse tehdä suuria liikkeitä. Sähköhammasharjat eivät kuitenkaan ole kaikille välttämättä se mieluisin vaihtoehto, jolloin esimerkiksi monitasohammasharja on hyvä valinta hampaiden puhdistamiseen.
 
Monitasohammasharjoilla voidaan puhdistaa hampaan kaikki kolme pintaa yhtä aikaa. Normaaleihin hammasharjoihin on myös saatavilla tukiosia tukevan otteen saavuttamiseksi. Molempia on saatavilla esimerkiksi hampaille.fi verkkokaupasta. On myös hyvä muistaa, millainen on hyvä hammasharja: siinä on pehmeä harjaspää, sillä se ei vahingoita limakalvoja. Hampaiden puhdistus perustuu liikkeeseen, ei voimaan! 
Picture
Monitasohammasharja
Picture
Hammasharjan tukikahva

Suun ja hampaiden puhdistus

Picture
Kuva: Suomen hammaslääkäriliitto
Suun omahoito, kuten hampaiden harjaus, kuuluu jokaisen ihmisen päivittäisiin rutiineihin. Jokaiselle meistä on muodostunut omat tottumuksensa suun omahoitoon, eikä siihen välttämättä osata enää kiinnittää erityistä huomiota. Omia suun omahoidon tottumuksia olisi kuitenkin hyvä tarkastella aina silloin tällöin. Hyvällä suun omahoidolla ehkäistään plakin eli bakteeripeitteen kertymistä. Plakin kertyminen alkaa yleensä juuri ienrajasta ja se aiheuttaa muun muassa kariesta ja ientulehdusta sekä vaikuttaa hammaskiven muodostumiseen
Picture
Terve vaaleanpunainen ien. Kuva: Wikipedia
Picture
Ientulehdus suussa. Kuva: Suomen hammaslääkäriliitto
​Ientulehdus, eli gingiviitti, on bakteerien aiheuttama tulehdustila suussa. Ien reagoi tulehdukseen turpoamalla ja punoittamalla sekä vuotamalla verta. Ikenien verenvuoto on aina merkki tulehduksesta. Tulehtunutta aluetta tulee puhdistaa erityisen huolellisesti muutaman päivän ajan, jotta ientulehdus parantuisi. Syljen mineraalit kovettavat hampaan pinnalle jääneen plakin hammaskiveksi, joka on poistettava hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Suuhun jäänyt hammaskivi ylläpitää tehokkaasti ientulehdusta.
 
Tulehduksen edetessä se aiheuttaa parodontiitin eli hampaan kiinnityskudossairauden. Pitkälle edennyt parodontiitti johtaa syventyneisiin ientaskuihin, hampaan heilumiseen ja lopulta hampaan irtoamiseen. Syvät ientaskut ovatkin otollisia bakteerien kasvualustoja. Niiden kautta eri bakteerit pääsevät myös leviämään verenkiertoon, mikä lisää muun muassa sydän- ja aivoinfarktin riskiä sekä huonontaa monien kroonisten sairauksien hoitotasapainoa. 
Picture
Lataa tämä ohje pdf-tiedostona itsellesi klikkaamalla kuvaa
Videolta voit katsoa sekä tavallisen harjan, että sähköhammasharjan oikeaoppisen asennon hampaiden eri pintoja harjatessa. Videolla näytetään vain suun yhden neljänneksen puhdistus, mutta sama tekniikka pätee koko suuhun. Huomioi erityisesti käden liikkeen ero tavallisen hammasharjan ja sähköhammasharjan välillä! Käden edestakainen liike jätetään sähköhammasharjalla harjatessa pois: anna sähköhammasharjan harjaspään tehdä puhdistusliike puolestasi ja keskity harjasosan huolelliseen kuljettamiseen hampaistolla

Hammasvälien puhdistus –video: 

Hammasvälien puhdistusta käsittelevästä videosta voit katsoa hammaslangan ja –lankaimen sekä hammasväliharjan oikeaoppisen käytön. Tärkeää hammasvälien puhdistuksessa on muistaa viedä rohkeasti käytettävä väline hammasväliin. Mahdollista ienverenvuotoa ei tule säikähtää: verenvuoto on merkki ientulehduksesta, joka paranee noin parissa viikossa säännöllisen puhdistuksen jatkuessa.

Lisätietoa suunterveydestä ja omahoidosta:
Suomen Hammaslääkäriliitto
I love suu –kampanja

Hymyilevin terveisin,
Jonna Paasovaara, Kreeta Riskilä & Rinna Tikkanen
Oulun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat
 
Ohjaavat opettajat:
Anne Korteniemi, Tuula Koski & Päivi Jounila-Ilola
]]>
<![CDATA[Hyvä Oulun kaupunki]]>Wed, 22 Aug 2018 14:20:22 GMThttp://osny.fi/blogi/hyva-oulun-kaupunki
Olemme hyvin huolestuneita oululaisten vammaisten ja vanhusten kuljetuspalveluiden tulevaisuudesta.

Tällä hetkellä uusi kuljetuspalvelujärjestelmä ei Oulun seudun neuroyhdistyksen oululaisten jäsenten kokemusten mukaan toimi edes huonosti.

Kyydit pitäisi tietää suhteettoman paljon ennen niiden alkamista eikä niitä aina saa tilattua silloinkaan. Jokaisella kyydillä joutuu pelkäämään, että kyyti ei tulekaan. Näin on käynyt jo monelle. Tuleva talvi pelottaa monia jo etukäteen.

Lain mukaan lähtökohtana tulee olla asiakkaan etu, ja vammaisilla tulee olla samat liikkumismahdollisuudet kuin terveillä. Tämä ei mielestämme Oulussa nyt toteudu.

Kooste kokemuksistamme alla:

Isoin huolenaihe on se, että kyyti ei tule. Vaikka soittaa uudestaan matkapalvelukeskukseen, voi joutua odottamaan kauan tai jäädä sittenkin ilman kyytiä.

Eräs jäsenemme oli odottanut lentokentällä puolitoista tuntia, soitti neljästi matkapalvelukeskukseen, eikä kyytiä tullut sittenkään. Oli soittanut sitten entiselle taksarilleen ja maksanut itse. (Kaikille tämä ei ole vaihtoehto matkojen hintojen takia. toim. huom.)

-keskuksesta ei kuulemma pystytä sanomaan, tuleeko kyyti 30 minuutin vai kahden tunnin kuluessa. Mikä on sopiva odotusaika?

-keskukseen soittaminen on hankalaa, ei sinne pääse alle 15 minuutin.

-somessa kerrottiin 90-vuotiaasta papasta, joka oli odottanut kauppaostosten kanssa kaupan eteisessä kyytiä kaksi tuntia, ja joka ei koskaan sitten tullut.

- kokousiltana 14.8. edellisenä päivänä tilattu kyyti ei tullut, soitin keskukseen josta sanottiin kyydin olevan tulossa, se tuli 10 min päästä ja kuski sanoi saaneensa tiedon kyydistä 4 minuuttia ennen.

- Aloitin Espanjan kielen opiskelun viime keväänä ja ajattelin jatkaa syksyllä. Joka maanantai tunnit alkavat tiettyyn aikaan ja päättyy tiettyyn aikaan. Pelon sekaisin tuntein odotan onnistunkohan pääsemään yhdellekään tunnille...

-Yksi kuski sanoi minulle, että kaupungilla ajatellaan, että tunnin voi hyvin odottaa. Sanoin hänelle, että jos käy neljästi kokouksessa kuukaudessa, harrastukset ja ystävätapaamiset päälle, paljonko on odotusta tiedossa kun joka kerta odottaa keskukseen puhelujen kanssa ja tunnin mennessä ja palatessa. Ei toimi hyvin. Jos menee näin hankalaksi, jään kotiin makaamaan ja lopetan kaikki aktiviteetit.

Oulun kaupungin soisi kunnioittavan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimusta ja perustuslakia. Liikkumisen vapaus on ihmisoikeus. Me kaikki olemme yhtä oikeutettuja siihen vammojen kanssa tai ilman.

Asian edistämiseksi on nuo ylempänä mainitut Oulun seudun neuroyhdistyksen kootut kokemukset nykyisistä kuljetuspalveluista laitettu tiedoksi Oulun vammaisneuvoston kokoukseen 21.8. Emme ole todellakaan ainoa taho, jota tämä asia koskee, Kynnys ry. on tehnyt hienoa työtä asian edistämiseksi myös muiden vammaisyhditysten puolesta, ISO kiitos tässä heille.


Lopuksi vielä toiveemme.
Haluamme entisen systeemin takaisin!

]]>
<![CDATA[Ihmeellistä]]>Fri, 13 Apr 2018 09:16:58 GMThttp://osny.fi/blogi/ihmeellistaKävin opinnäytettä aiheesta MS ja masennus tekevän sairaanhoitajaopiskelijan haastattelussa. Se sai minut pohtimaan omaa masennuskokemustani ja kirjoittamaan tämän jutun.

Masennus on surullisen tuttu asia monelle meistä. Ja ihmekös tuo - eläminen parantumattoman neurologisen sairauden kanssa ei varsinaisesti ole iloinen asia.

Aikoinani, kun oma diagnoosini oli vielä tuore - lueskelin paljon silloin ainoata vertaistukikeskusteluryhmää MS Crossroadsia. Sinne jo hyvin aikaisessa vaiheessa ihmettelin ääneen, miten se niin kovin häpeälliseltä tuntuva asia koskee niin kovin monia. Että etenkin kun meillä on kaikki syyt ja oikeus masentua, miksi sitä pitäisi hävetä? Ja nyt jälkikäteen kun on selvinnyt miten MS -taudin fyysinen puoli eli ne plakit siellä päässä voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia nekin. Ihan vaan siksi, että plakki ihan konkreettisesti sattuu painamaan jotain tunne-elämälle tärkeää aivon osaa. Ja aina vaan pitää muka salailla ja hävetä. En kuulkaa suostu.

Tätä maailmanjärjestystä tukee kummallisella tavalla sekin, että jos nyt sattuu mainitsemaan mielialaongelmista neurologian polilla, niin parhaimmassa tapauksessa tuloksena on lähete psykiatrian puolelle. Masennuslääke yleensä järjestyy neurologienkin avulla mutta terapiaan johtavat keskustelut tulee sitten käydä taas "alan asiantuntijan" kanssa. Vaikka syy olisi MS-tauti. Ei se psykiatri yleensä sen alan asiantuntija todellakaan ole.  Ja MS-taudin parantamiseen ei vuosien lapsuusaikojen ihmettely kalliissa terapiassa juoksemalla vuosikausia kyllä auta. Onneksi myös nk. supportiivisia terapiamuotoja meille on parhaimmillaan saamatteissa ja niistä on kyllä ollut monelle paljon apua. Mitään yksinkertaista tai edullista ei hoitoon hakeutuminen kuitenkaan ole, eli jos taklattavana on ne sata ja yksi muutakin hakemusprosessia niin se terapian hakeminen voi olla jo liikaa. Ja vaikkei olisikaan niin kun ei sitä terapiaa meille aina edes korvata. Hei, miksi näin?

Eikö olisi parhautta, jos noista kurjista oloista ja mietteistä voisi puhua ihan niin kuin muistakin taudin oireista hoitohenkilökunnan kanssa esim. lääkityksien tai kontrollikäyntien yhteydessä? Että niitä kuunneltaisiin ja osattaisiin heti ottaa tilanne haltuun, ihan samalla tavalla kun päivystyksestä saa sen jättikortisonin jos pahis pääsee kunnolla niskan päälle? Minusta olisi. Ja että sitä hoidettaisiin niinkuin mitä muuta oiretta tahansa ilman niitä tavanomaisia äänet matalana supistuja lyhyitä lauseita. Ettei kukaan vaan saisi tietää. Miksei sais?

Itse tuon rallin kokeneena kehtaan sanoa, että tiedän mistä puhun. Lääkkeet auttoivat pahimman yli ja pitävät vieläkin kurjimmat tunnevuoristokyydit poissa. Terapiaan en ehtinyt, eikä ollut varaa mutta onneksi löysin jotakin muuta erään ihanan ihmisen kautta. Tämä ihana ihminen muuten on tulossa taas kertomaan hyvinvointiasioista meikäläisille toukokuussa. Kurkkaapa ja tule mukaan, jos kiinnostuit.

Valoisaa kevättä toivotellen,

Anu

Lopuksi vielä yksi voimabiisi aiheesta
]]>
<![CDATA[Miten tästä eteenpäin?]]>Sun, 14 Jan 2018 16:28:13 GMThttp://osny.fi/blogi/miten-tasta-eteenpain

Tätä kysymystä valitettavan moni diagnoosin vasta saanut joutuu pohtimaan nytkin

Onneksi sitä ei tarvitse aivan yksin tai ainakaan ilman opastusta jäädä ihmettelemään.
Ihan aluksi ei monestakaan tunnu kovin houkuttelevalta ajatus lähteä vertaisten pariin.
Ei siinä, Kaikki me ollaan samassa tilanteessa joskus oltu. Jälkikäteen tosin miettii monesti, miten paljolta olisi saattanut säästyä jos olisi lähtenyt mukaan heti vaan.

Onneksi alkujärkytystä tasoittamaan löytyy apuja mm. lääkeyhtioiltä, jotka ovat kiitettävästi panostaneet asiaan viime aikoina.

​Ja myöhemminkin ehtii mukaan vertaisten pariin. Meidän porukkaan oot aina tervetullut!

Alle on liitetty syksyllä järjestetyn luennon materiaalit, joista voi olla apua ensijärkytyksen kanssa selviämiseen

Videotallenteet luennoista:

HARVINAISTEN SAIRAUKSIEN PÄIVÄN LUENTO
Tampere 28.2.2017
Neurologiset harvinaissairaudet
Aki Hietaharju, dosentti, neurologian erikoislääkäri
KATSO LUENTO:

https://wonderland.videosync.fi/harvinaisten-sairauksien-paiva

EVÄITÄ MS-POTILAAN ARKEEN: KOGNITIO JA SOPEUTUMINEN
Helsinki 22.3.2017
Se astui elämääni yllättäen ja pyytämättä
Jan-Henry Stenberg, HYKSin Psykiatrian linjajohtaja,
erikoispsykologi, kouluttajapsykologi
Mieli ja ajatus koetuksella MS-taudin kanssa
Päivi Hämäläinen, Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen
johtaja, neuropsykologian erikoispsykologi,
dosentti
Potilaan sopeutuminen ja arki, Tiivi Kari
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii dosentti
Hanna Kuusisto Kanta-Hämeen keskussairaalasta.
KATSO LUENTO:
https://wonderland.videosync.fi/ms-arki
Kirjallista materiaalia:

Sopeutumisopas potilaille ja läheisille. 
Voi kun tämä olis ollut silloin kun itse sairastui... Todella hyvä ja käytännönläheinen opas niin potilaille kuin läheisillekin
Lataa opas tästä.
Täältä voit vielä ladata esitteet niin videoista kuin oppaastakin
Videoista
Oppaista


Lopuksi...vai aivan aluksi

Voimia ja tsemppiä sinulle vastasairastunut tai hänen omaisensa. Elämä jatkuu!
]]>
<![CDATA[Syyskokouksen satoa]]>Sun, 19 Nov 2017 11:12:02 GMThttp://osny.fi/blogi/syyskokouksen-satoa
Vuoden 2017 syyskokous pidettiin to 16.11. Kumppanuuskeskuksessa. 
Paikalla oli 9 yhdistyksen jäsentä. Sihteerikölle oli taas vähän pettymys, että "vaan niin vähän" tuli porukkaa, mutta riittävästi kuitenkin että saatiin kokous vedettyä.

Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, joihin syyskokouksessa kuuluu mm. seuraavan vuoden hallituksen jäsenten lukumäärän päättäminen sekä uuden hallituksen jäsenten sekä erovuorossa olevien jäsenten valinta. 


Suuria muutoksia ei hallituksen kokoonpanoon tullut. Muutama jäsen jätti paikkansa ja yksi ihan uusikin jäsen (Kirsi Jurvansuu) saatiin mukaan menoon.  Hallituksen koko pieneni yhdellä eli nyt hallituksessa on 11 jäsentä. Lopulliset vastuut päätetään tulevassa järjestäytymiskokouksessa. Päivitetään tiedot taas tuonne hallituksen omille sivuille kun vastuut selviävät lopullisesti. Muut toimihenkilöt (eli tässä tapauksessa toiminnantarkastaja ja hänen varahenkilönsä) pysyvät samoina.

Toinen isompi päätettävä asia oli jäsenmaksun suuruus. OSNYn jäsenmaksu on laahannut muiden yhdistysten maksuihin verrattuna jälkijunassa ja euron korotuksen jälkeenkin ollaan edelleen yksi maan edullisimmista neuroyhdistyksistä. Vuoden 2018 jäsenmaksu on 15€.

Hyväksyttiin myös vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitelmat sekä alustava toimintakalenteri. Toimijoiden eli toimintaa järjestävien henkilöiden määrän vähyyden vuoksi toiminta supistuu vuoden 2017 tasosta, Kerho tulee kokoontumaan kerran kuussa, Kaupungin liikuntatoimen ja muiden vammaisyhdistysten kanssa jatketaan yhteistyötä liikuntavuorojen parissa. Alustava ohjelma julkaistaan kotisivuilla viimeistään tammikuun alkuun mennessä.

Vaikka tapahtumien määrä vähenee, luvassa on laadukasta ja toivottua ohjelmaa. Toiminnan suunnittelussa käytettiin lokakuussa 2017 järjestetyn jäsenkyselyn tuloksia mahdollisuuksien ja järjestäjien kiinnostuksen mukaan.

Tervetuloa mukaan yhdistysmeininkiin ensi vuonnakin :) 


]]>
<![CDATA[Syysunelma]]>Sun, 17 Sep 2017 08:04:10 GMThttp://osny.fi/blogi/syysunelmaKesä alkaa olla kaunis muisto vaan ja kovaa kyytiä kohti talvea mennään. 

Mistä sinä unelmoit kun sade ropisee kattoon ja ulkona lehdet vaihtavat väriään?

Sihteerikkö unelmoi hyvävointisesta syksystä ja talvesta, voimista ja aktiivisesta yhdistystoiminnasta. Kalenterissa on mukavasti tapahtumia, toivottavasti sieltä löytyisi sinullekin jotain kivaa toimintaa.


Jostain syystä alkoi mielessäni pyöriä tämä laulu, jaanpa sen nyt teillekin.

Ihanaa syksyä kaikille <3
]]>
<![CDATA[MIKSI IHMEESSÄ ALKAA YRITTÄJÄKSI?]]>Fri, 21 Apr 2017 15:22:41 GMThttp://osny.fi/blogi/miksi-ihmeessa-alkaa-yrittajaksi
Viime huhtikuussa aloitetun Invalidiliiton hallinnoiman ja STEA:n rahoittaman Yritystä!-hankkeen tavoitteena on edistää vammaisten ja sairastuneiden henkilöiden yrittäjyyttä. Hankkeen toiminnan avulla on tarkoitus tukea vammaisten yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista. 

Hankkeen työntekijät ohjaavat ja neuvovat yrittäjyyttä suunnittelevia prosessin eri vaiheissa. Henkilöresursseina on viisi ihmistä eripuolilta Suomea. Hankkeen aikana on tähän mennessä perustettu yli 10 yritystä. 

Yhteistyökumppaneina ovat Kuurojen liitto, Lihastautiliitto, Neuroliitto, Nuorten Ystävät ja Näkövammaisten liitto sekä Vates-säätiö ja Suomen Yrittäjät. Tavoitteena on synnyttää 80 uutta yritystä hankkeen aikana. Yritystä! -hankkeen verkko-sivut löytyvät osoitteesta yritystä.fi. 

Miten hankkeessa työskennellään?

Toimin hankekoordinaattorina Pohjois-Suomen alueella. Työskentelen yhteistyötahojen, kuten järjestöjen, TE-toimiston ja Uusyrityskeskuksen kanssa, mutta pääasiassa aika menee yrittäjyyttä pohtivien yrittäjyysvalmennukseen. Meillä on hyvin kokonaisvaltainen ja perusteellinen lähestymistapa yrittäjyyteen. Usein asiakkaat eivät ole vielä siinä vaiheessa prosessia, että asiointi TE-palveluissa vaikkapa starttiraha-asioissa olisi ajankohtaista. Me autamme työstämään yritysideaa ja kehittämään yrittäjyysvalmiuksia, jotta kokonaisuudesta tulisi elinvoimainen. Kokonaistilanteen, kuten etuuksien ja rahoitusmahdollisuuksien hahmottaminen vaatii useita tapaamisia. Yritysidean hiomiseen pitää myös käyttää riittävästi aikaa. Yrittäjyysvalmennus on siksi hyvin kuvaava termi siitä työstä, mitä teemme. Kun asiaa on saatu työstettyä riittävästi, niin sitten tarpeen mukaan työskennellään TE-toimiston ja Uusyrityskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. 

​Miksi sitten alkaa yrittäjäksi?

Yrittäjyyteen liittyy aina riskejä, mutta yrittäjyys ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen asia, mitä usein ajatellaan. Hyvällä suunnittelulla, idean testaamisella ja asioiden selvittämisellä voidaan välttää sudenkuopat. Ja on muistettava, että kaikki yritystoiminta ei vaadi alkuvaiheessa isoja taloudellisia satsauksia. Riippuu paljon toimialasta, tavoitteista ja yksilön elämäntilanteesta, millainen kokonaisuus on. Siksi kannustankin ottamaan yhteyttä ja selvittämään omalta osaltaan yrittäjyyden tuomat mahdollisuudet. Yrittäjyys on ennen kaikkea mahdollisuus tehdä juuri sitä, mitä haluaa.

Usein puhutaan yrittäjähenkisyydestä, ja jos sitä jotenkin pitäisi kuvata, niin aidoimmillaan se on kykyä työskennellä tavoitteellisesti, kykyä sietää epävarmuutta ja valmiutta tehdä ja opetella myös ei niin mieluisia tehtäviä. Lisäksi kyky hahmottaa kokonaisuuksia on äärimmäisen tärkeä varsinkin alkuvaiheessa. Itse arvostan sitä, että asiat selvitetään perinpohjaisesti, mutta toisaalta pelkästään selvittelemällä ja suunnittelemalla ei saada aikaan tuloksia. Tekeminen, sen määrä ja laatu ratkaisevat sen, tuleeko yritystoiminnasta elinvoimaista.


Yksi kompastuskivi on kannattavuuslaskelmien tekeminen ja siihen kannattaakin pyytää apua. Hyvältä näyttävien laskelmien tekeminen on pahinta mitä voi tehdä, jos ne eivät ole realistisia. Yllätyksiä tulee aina vastaan, mutta on mahdollista pohjustaa asioita niin, että ne yllätykset ovat mieluisia. Apua on aina saatavilla kun sitä rohkenee kysyä. Lisäksi omia myyntivalmiuksia pitää pystyä kehittämään. Jos et saa ihmisiä kiinnostumaan tuotteistasi tai palveluista, niin haastavaa on saada bisnes toimimaan. Hyvä ja erinomainenkin tuote tai palvelu pitää myydä.

​Vinkit yrittäjyyttä suunnittelevalle?

Suunnittele siis huolella, selvitä eri mahdollisuuksia ja pyydä apua eri tahoilta. Kannattaa tutkia asiakaskohderyhmää ja hankkia asiakkaita jo ennen kuin toiminnan käynnistää. Silloin aika ei mene ihmettelyyn vaan tekemiseen ja tekemisen kautta tapahtuu kehitystä. Asiakkaiden hankkiminen etukäteen on järkevintä, mitä uusi yrittäjä voi tehdä. Aina se ei ole mahdollista, mutta kaikki työ joka on tehty ennen aloitusta ja joka edistää myyntiä, on äärimmäisen arvokasta. Yrityksen perustaminen ei tuo vielä yhtään asiakasta eli töitä myynnin ja markkinoinnin parissa on tehtävä töitä asiakaskunnan rakentamiseksi. 

Kun saat asiakkaan, niin on tärkeää pyrkiä kaikin keinoin tekemään asiakkaasta kanta-asiakas. Toki on aloja, joilla asiakkuuden elinkaari on lyhyt eli käytännössä yksi kontakti. Mutta jos ala on vähänkään sellainen, että asiakkaan soisi tulevan toisenkin kerran asioimaan, niin tee ensimmäisellä kerralla asiat oikein. Uskalla palvella asiakastasi aidosti.
Vesa Karjalainen
​Yritystä! -hank
e

P.S. Muistattehan Yritystä! -työpajan 11.5.?

​ Ilmoittautumisaikaa on keskiviikkoon 3.5. asti. 

​Ilmoittautua voi sähköpostitse.



]]>